Betoninen salaojaputki

Historiallinen salaojaputkityyppi, joka on valmistettu betonista ja jota käytettiin laajasti ennen muoviputkien yleistymistä. Betonisia salaojaputkia asennettiin erityisesti 1900-luvun alkupuoliskolla ja puolivälissä sekä rakennusten perustusten kuivatukseen että peltojen salaojitukseen. Putket olivat tyypillisesti lyhyitä, noin 33-50 cm pituisia ja niiden halkaisija vaihteli 5-15 cm välillä. Betonisissa salaojaputkissa vesi pääsi putkeen saumakohdista, jotka jätettiin tarkoituksella hieman auki. Betonisten salaojaputkien heikkoutena oli niiden alttius tukkeutumiselle, rikkoutumiselle roudan vaikutuksesta sekä juurten tunkeutumiselle. Nykyään betonisia salaojaputkia ei enää juurikaan asenneta, mutta niitä löytyy edelleen vanhoista rakennuksista ja pelto-ojituksista, joissa ne saattavat edelleen toimia kohtuullisesti, jos niitä on huollettu säännöllisesti. Betonisia salaojaputkia pidetään nykyisin vanhentuneena tekniikkana. Nykyisin betonisia salaojaputkia ei suositella käytettäväksi uusissa kohteissa niiden heikkojen teknisten ominaisuuksien vuoksi.